lauantai 12. elokuuta 2017

Vaivaton mökkiherkku

Mökkiherkut ovat parhaimpia silloin, kun niistä syntyy mahdollisimman herkullinen lopputulos helpoista raaka-aineista. Tiskiä sopii tulla vain vähän, ja aikaa herkun valmistamiseen ei saisi kulua liian kauaa. Mökillä kokkailuun käytetty aika kun on pois laiturin nokassa notkumisesta, saunan lauteiden kuluttamisesta ja lintubongaamisesta. Tai vaikkapa sateen pitelemisestä tv:n äärellä ja sukkapuikkojen kilkattelusta.

Suurin aika tämän herkun valmistamisessa kuluu mustikkavarpujen äärellä. Jos mustikat löytyvät helposti, ei aikaa kulu kauaa. Tarvittava määrä täyttyy sitten, kun hyttysiä ei enää jaksa hätistellä. Itse poimin mustikat sateen ropistessa, joten tyydyin noin puoleen desilitraan. Enemmänkin saa toki poimia, mutta tuo taitaa olla sopiva minimimäärä.



Tiskiä syntyy yksi tarjoiluastia ja ne kulhot, joista herkun suuhun laittaa. Jogurtin, marjasoseen (eli Piltti tai vastaava) ja keksit voi hyvin sekoittaa suoraan tarjoilukulhossa. Keksit murentuvat helposti käsin, eikä veistä tarvitse liata. Täydellinen pikaherkku siis! Eikä haittaa, vaikka et olisi mökillä. Tämä maistuu yhtä hyvältä niin piknikillä kuin kotisohvallakin.

Mustikkaherkku

neljälle

100 g savoiardi-keksejä
400 g turkkilaista jogurttia
125 g Mustikka marjasosetta
mustikoita

Sekoita jogurtti ja marjasose keskenään. Paloittele keksit pienemmiksi. Sekoita jogurttiseos, ¾ kekseistä sekä noin puolet mustikoista keskenään. Koristele ripottelemalla pinnalle loput keksit ja mustikat.

Anna maustua noin vartti, tai herkkuhampaan kolottaessa nauti heti.




perjantai 4. elokuuta 2017

Imatralainen kalakeitto

Jaoin toukokuussa maailman parhaiden lihapullien ohjeen, joka on peräisin vanhan työpaikkani toimistovaarilta. Vaari oli (tai on hän siellä edelleen) sellainen, joka oli yrityksen toimistolla noin kerran viikossa. Päivän aikana vaari jutteli työntekijöiden kanssa, auttoi tarvittaessa askareissa, ja yleensä leipoi. Kerran kuussa vaari teki ruokaa, joka oli aina erinomaista.

Erään kerran vaari kertoi tekevänsä seuraavalla viikolla imatralaista kalakeittoa, ja pyysi ostamaan ainekset valmiiksi. Kaupassa hämmästelin ainesten kummallisuutta, ja totesinkin vaarille, että en yleensä pidä ruoista, joissa on paljon kesäkurpitsaa. Seurasin vaarin hommia keittiössä, ja kun sitten sain lautasen eteeni – hyvin pienellä annoksella – olin myyty. Ja santsasin. Aivan taivaallisen hyvää kalakeittoa!

Seuraava muistoni tähän kalakeittoon liittyy tätä seurannelle kesälle. Tein keittoa äitini valmistujaisjuhliin, enkä kertonut isälleni etukäteen mitä tarjolla on. Tiesin, että ajatus olisi ollut sama kuin itselläni etukäteen oli: hyi, sipulia ja kesäkurpitsaa kalakeitossa. Keitto oli kuitenkin hitti, ja vielä tänä keväänä, 3 vuotta myöhemmin, sukulaistätini totesi, että pitäisikin taas valmistaa sitä minun tekemää hyvää keittoa. Itselleni tämä tulee kuitenkin olemaan aina vaarin kalakeitto. Kokeile siis, ja katso mitä muistoja saat itse keiton kanssa luotua.





Imatralainen kalakeitto

viidelle

150 g sipulia
2½ rkl voita
250 g maustekurkkua (ei suolakurkkua)
400 g kesäkurpitsaa
2 valkosipulinkynttä
1 l vettä
4 kasvisliemikuutiota
3 dl ruokakermaa tai osa siitä smetanaa, esim. 2 dl kermaa ja 1 dl smetanaa
1½ rkl juoksevaa hunajaa
500 g lohta
mustapippuria
1 nippua tilliä

Silppua sipulit ja valkosipuli. Kuullota sipuli tilavassa kattilassa. Lisää vesi ja murenna sekaan kasvisliemikuutiot. Kuumenna kiehuvaksi.

Paloittele maustekurkut noin 1,5 cm kuutioiksi ja laita kulhoon odottamaan. Kuori kesäkurpitsa ohueksi ja kuutioi se noin 2 cm kuutioiksi. Leikkaa lohifilee 3 cm kuutioiksi. Tämän kaiken voi tehdä ennen vieraiden tuloa ja laittaa paloitellut maustekurkut, kesäkurpitsat ja lohet jääkaappiin odottamaan.

Jos valmistit liemen etukäteen, lämmitä se uudelleen kiehuvaksi ja lisää kurkkukuutiot, hunaja ja kerma (+smetana). Keitä noin 5 minuuttia. Mausta pippurilla ja tarkista maku. Maun tulee olla makean kirpeä.

Lisää kesäkurpitsat ja kuumenna keitto kiehuvaksi juuri ennen tarjoilua. Ota kattila pois levyltä ja lisää joukkoon lohikuutiot. Anna lohen kypsyä muutama minuutti jälkilämmöllä. Älä enää keitä. Silppua sekaan tilliä, ja ei kun syömään!


tiistai 1. elokuuta 2017

Mustikkapiirakkapäivä

Tulevana sunnuntaina, eli 6.8. vietetään mustikkapiirakkapäivää. Mustikkapiirakkapäivä on osa Syödään yhdessä – teemavuoden hanketta. Teemapäivän takana ovat Myllyn Paras ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO.

Mustikkapiirakkapäivästä inspiroituneena päätin kokeilla jotakin uutta. Olen mustikkapiirakan suhteen kaavoihini kangistunut, ja teen sen yleensä murotaikina-mustikka-kermaviili -yhdistelmällä. Nyt leivontaan pääsi kuitenkin vuoroaan muutaman vuoden odottanut basilika-mustikkapiirakka.

Ohje on julkaistu alun perin Glorian ruoka ja viini –lehdessä (05/15). Piirakan kuva oli lehden kannessa, ja otin siitä ystävälle kuvan saatesanoilla tätä pitää kokeilla. Basilikan ja mustikan yhdistelmä kuulostaa kyllä äkkiseltään melko oudolta, mutta toimii todella hyvin. Tein ohjeeseen muutaman pienen muutoksen, mutta pääsääntöisesti noudatin alkuperäistä ohjetta.


Mustikka-basilikapiirakka


Basilikasokeri:
1½ dl sokeria
½ ruukku basilikaa

Taikina:
125 g huoneenlämpöistä voita
1 kananmuna
2 ½ dl vehnäjauhoja
1,5 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa

Täyte:
400 g pakastemustikoita
1 rkl perunajauhoja

Muruseos:
50 g huoneenlämpöistä voita
1 dl vehnäjauhoja

Valmista basilikasokeri. Mittaa sokeri ja basilikanlehdet kulhoon ja jauha sauvasekoittimella tasaiseksi seokseksi.

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Tee taikina. Sekoita pehmeä voi ja 2/3 basilikasokeria keskenään. Lisää muna. Yhdistä kuivat aineet toisessa kulhossa ja lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi.

Leikkaa leivinpaperista piirakkavuoan kokoinen paperi, ja levitä se vuokaan. Painele taikina jauhotetuin sormin piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Laita vuoka jääkaappiin viilenemään noin 15 minuutiksi.

Sekoita mustikkoihin perunajauhot, ja levitä ne tasaisesti piirakkapohjalle. Valmista muruseos nyppimällä pehmeä voi, loppu basilikasokeri ja jauhot ryynimäiseksi seokseksi. Ripottele seos mustikoiden päälle.

Paista piirakkaa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia.




Toinen, perinteisempi mustikkapiirakkavaihtoehto on lähtöisin mummuni resepteistä. Tai oikeastaan piirakan pohja on, ja se on maailman helpoin pohja. Vanhaan aikaan reseptit olivat kyllä monella tavalla paljon yksinkertaisempia kuin nykyään; ainekset sekaisin ja uuniin. Siksi välillä onkin mukavaa palata "näpertely"ohjeista perinteisten reseptien pariin.

Tähän taikinaan ei tule kananmunaa, joten se sopiikin hyvin allergiselle. Ainesosia voi korvata myös laktoosittomilla tai gluteenittomilla vaihtoehdoilla, kunhan määrän pysyvät samoina. Täytteeksi sopii mustikan sijaan myös muut marjat, raparperi tai omena. Omenapiirakan pinnalle kannattaa ripotella hiukan kanelia, eikä raparperikaan siitä pahastu.

Mummun mustikkapiirakka

pellillinen

6 dl vehnäjauhoja
2½ dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
4½ dl maitoa
100 g voita
3-4 dl pakastemustikoita
sokeria pinnalle

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi. Lisää maito ja sula voi kuiviin aineisiin. Sekoita huolellisesti ja kaada leivinpaperoidulle uunipellille.

Kaada mustikat taikinalle, ja ripottele pinnalle hiukan sokeria. Paista 200 asteessa 20-30 minuuttia.


Mustikkapiirakkaohjeita tulee muuten näkymään myös päivän viettoon virallisesti osallistuvissa blogeissa: Hanna Sumari, Kolmistaan, Isyyspakkaus, Lunni leipoo ja Perinneruokaa prkl sekä Iinaps-tubettajalla. Edellä mainittujen ohjeista suosikkiaan voi käydä äänestämässä 13.8. mennessä Myllyn Parhaan sivuilla. Somessa virallinen hashtag tapahtumalle on #mustikkapiirakkapäivä, ja lisätunnus @myllyn_paras.


Kumpaa piirakkaa itse suosit, modernia vai perinteistä?